Eteenpäin, sanoi mummo lumessa...

Vuosia on vierinyt edellisestä päivityksestä ja kilot ovat tulleet melkolailla takaisin.  En tiedä oliko liian kunnianhimoista tavoitella normaalipainoa - mitä se sitten kenelle onkaan. Paljon on myös tapahtunut asioita, jotka pakosti vaikuttavat mieleen ja sitä kautta painonhallintaan. Päätin katsoa miten Cambridge voi minua auttaa tässä tilanteessa ja liityin Kymppi Pois -ryhmään.

Tämä blogi saattaa jatkaa pelkkänä ruokakirjastona, katsotaan... Löysin tämän uudestaan kun mietin tulevan pääsiäisen ruokia kevyemmin - ja täältähän ne löytyivät hyvässä tallessa!

Nyt olen seurannut Kymppi Pois -ryhmää reilut kaksi viikkoa ja edennyt tasolle 2. Kakkostasolla päästään ihan oikean ruuan makuun ja nyt tässä ensimmäisessä postauksessa pitkään aikaan taas yksi ruokaoivallus.

Viikonloppuna herkuteltiin kalalla, ensin kuhaa paistettuna tipassa oliiviöljyä, höyrytettyä brokkolia, tummaa tomaattia ja kevyesti paistettuja kuningasosterivinokkaita.

Toinen kala-ateria onkin sitten enemmän mainitsemisen arvoinen: kauppakeskus Redin tuoretiskistä löytyi koljaa ja kuvittelin sen olevan turskakalana melkoisen kevyt. Yllätyin kun paljastui, että kuhan yli mentiin ja lujaa. Hyvin siitä saatiin kuitenkin ateria aikaiseksi:

Koljaa välimeren tapaan folionyytissä

1 koljafilee
1 isohko persiljajuuri
1 keskikokoinen palsternakka
1/2 juuriselleriä
1/2 keskikokoinen mieto sipuli
2 valkosipulin kynttä, hienonnettuna
kuivattua chiliä maun mukaan
kirsikkatomaatteja (12 kpl, puolitettuna)
2 rkl kalamata-oliiveja, siemen poistettu, karkeaksi viipaloitu
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
pari timjaminoksaa

vahvaa foliota kaksinkerroin

1. Lämmitä uuni 225-asteiseksi.
2. Viipaloi kuoritut juurekset melko ohuiksi viipaleiksi, sekä sipuli ja siirrä kulhoon. Lisää kulhoon hienonnettu valkosipulinkynsi, chili ja 1 rkl oliiviöljyä. Mausta vielä suolalla ja pippurilla ja sekoita.
3. Revi foliopaperirullasta riittävänkokoinen pala, jotta se riittää nyytiksi kahdenkerroin, aseta foliolle ensin juurekset, sitten kalafile ja pirskota sitruunamehu kalalle ja mausta suolalla ja pippurilla. Lopuksi kalapalan päälle asetellaan tomaattipuoliskot ja oliivit sekä timjaminoksat. Valele lopulla öljyllä.
4. Tee tiivis paketti ja laita uuniin. Paista 25 minuuttia.

Alkuperäinen resepti: Mediterranean cod en papillote: korvasin perunat juureksilla ja jätin pois aurinkokuivatut tomaatit.

Huomio: nyytin pohjille muodostuu erityisen herkullista lientä, joka kannattaa hyödyntää annoksessa. Juurekset kypsyivät tuolla kypsennysajalla sopivan napakoiksi syötäviksi. Jos haluat pehmeämpiä niin kypsennysaikaa kannattaa pidentää.

Yhteenvetoja ja uusia alkuja

“You're either reading a book or you're not.” 
― Jonathan Franzen

Paljon on tapahtunut viime päivityksen jälkeen. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa, joko tuhota blogi tai jatkaa sitä - ja päädyin nyt jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Lyhyesti tiivistäen ajanjaksoa toukokuulta joulukuun loppuun: kesä meni paremmin kuin olisin voinut toivoa, kuitenkin niin, että siitä jäi hyvät muistot ja aito kesän maku. Syksy olikin sitten vaikea ja vaikeammaksi kävi mitä pidemmälle mentiin. Koko ajan Cambridge on kulkenut rinnalla, tasoilla 3-4 mutta edistymistä ei ole tapahtunut, ainakaan niin paljon kuin olisin toivonut. Lokakuun jälkeen turhautuminen oli sen verran päällä, että luovuin jopa päivittäisestä punnitsemisesta. Kiloja ei juurikaan tullut takaisin lukuunottamatta normaalia "kausivaihtelua". Olin siis tarkoituksettomasti painon ylläpitotilassa. Jälkikäteen ajateltuna se ei ollut hassumpi vaihe kokea tässä tilanteessa. Syksy oli myös vaikeaa aikaa muussa elämässä läheisen vakavan sairastumisen ja työhön liittyvän turbulenssin takia. Yht'äkkiä en jaksanut vetää ohjelmaa kuten suunnittelin. Eniten olen pettynyt siihen, että omat suunnitelmat eivät pitäneet enkä pystynyt saavuttamaan tavoitteitani suunnitellussa ajassa. Olin siis pettynyt itseeni mutta en halunnut missään muotoa jättää Cambridgea, en vielä.

Mitä sitten tämän epäonnistumisen taustalla on? Oikeat määrät, hiilihydraatit ja ehkä kunnianhimo...

Kuvittelin, että tasoilla nouseminen on helppoa. Silloinhan saa syödä enemmän, jopa hiilareita, joita olimme molemmat hartaasti odottaneet. Tasoilla 1+ ja 2 tulee helppo rutiini, jolloin kalorit pysyvät niissä rajoissa missä niiden on tarkoituskin pysyä. Itse havaitsin, että hiilaripitoisten ruokien kuten esim leipä syöminen lisää hiilarien mielitekoa. Tämä tekee kalorirajoissa pysymisen vaikeaksi varsinkin kun rutiini oli jo syntynyt ja siten ruokien punnitsemiselle ei ollut enää tarvetta. Tämä tulee olemaan tulevaisuudessa selkeä haaste painonpudotuksen aikana.

Alkukesästä kun tulosta oli jo alkanut syntyä, vertailin muiden camppaajien tuloksia kuinka huimasti oli pudotettu puolen vuoden - vuoden aikana. Minunhan pitää päästä parempaan! Vaikka tästä nyt ei tulekaan uutta Suomen ennätystä niin tavoitteen saavuttaminen on se pointti. Se on nyt kirjattu Cambridge-korttiini vaikka tuolissa kiemurtelinkin sitä vastaan. Edelleen se tuntuu niin kaukaiselta - ja kamalan vähältä kg-määrältä. Se on kuitenkin normaalipaino, jossa negatiiviset terveysvaikutukset ovat nollaantuneet. Sitä haluan tavoitella.

Syksyyn on mahtunut myös mukavasti herkkuhetkiä ja enää en niitä pelkää koska nyt olen nähnyt, että ne eivät tuhoa mitään. On ollut parin kollegan läksiäiset hyvissä ravintoloissa, parit pikkujoulut, Mr Spatulan ex-kollegan luona herkullisinta intialaista ja luonnollisesti joulu. Hyvissäajoin ennen joulua sovimme valmentajien kanssa miten etenemme. Päätimme, että aloitamme Cambridge-vuoden 2015 heti 2.1. ja samaan tapaan kuin aloitimme koko painonpudotuksen 18.3.2014: itse olen 1+-tasolla ja Mr Spatula tasolla 2. Ei ole mitään järkeä olla "välitilassa", vähän niinkuin Cambridgessa mutta ei kuitenkaan. Tavoitteita saavutetaan systemaattisuudella ja nyt on sen aika.

Syksy oli raskas ja tarvitsin tuon suvantovaiheen. Siitäkin sain monta oppituntia tulevaan. Hyvää ja Viisasta Uutta Vuotta!

Cambridge-virityspaja, osa 1

Cambridge-sopat ovat varsin syömäkelpoisia ihan tehdasviritteisinäkin, mutta pienellä tuunauksella niihin saa mukavasti lisää potkua.

Otetaan siis ensimmäinen soppa työn alle: Purjo-perunakeitto, let's see what we can do. 

Leek & potato soup on kohtalaisen luonnollisen ja "oikean keiton" makuinen jo ilman tuunausta. Muutamien kokeilujen jälkeen selvä suosikkivirityssarja on löytynyt.

Kuivattu lipstikka ja Parhialan siirtomaatavarakaupan Persillade tuovat keittoon lisää makua ja uusia makuja, mutta hienovaraisesti. Persilladea kannattaa lisätä harkiten, se sisältää suolaa ja keitto ei varsinaisesti maistu vähäsuolaiselta vakionakaan. Pieni määrä riittää tuomaan hivenen valkosipulin, persiljan ja chilin sävyä. Lipstikkaa voi (ja kannattaa) annostella hyvin vapautuneesti.

Ryhdistäytymisiä

"Sometimes you climb out of bed in the morning and you think, I'm not going to make it, but you laugh inside remembering all the times you've felt that way."
- Charles Bukowski

Pääsiäisen jälkeisen synkistelyn jälkeen on päästy taas normaaleihin tunnelmiin. Kyllä tämä tästä etenee - vaikka pienin askelin. Jotkut askeleet vievät taakse mutta sitten taas otetaan pari askelta eteen. Tämä projekti vaatii pitkää pinnaa, joka valitettavasti on ominaisuus, jota en tunnista itsessäni. Jos en sitten olekaan syntymäpitkäpinnainen niin kyllä sitäkin voi kehittää.

Vappua, syntymäpäivää ja äitienpäivää on vietetty mutta Cambridgen viitoittamalla tiellä. Tavoite on, että seuraavan kerran herkutellaan juhannuksena. Toisaalta tuo antaa juuri väärän kuvan. Tässähän herkutellaan harva se päivä. Toukokuun alun herkuista voisi mainita mm savumuikut ja savusiian. Grillaukseenkin on löydetty Cambridge-myönteisiä vaihtoehtoja ja tämä onkin erittäin tärkeää meille.

Kesä on ollut perinteisesti se grillaussesonki ja joinakin iltoina mökin pihalla on pöhistellyt kaksi grilliä täynnä tavaraa siitä huolimatta oliko pöydässä kaksi, neljä vai kuusi syöjää. Useimmiten kaksi. Ulkopuolinen voisi kuvitella, että olemme eläneet sota- ja pula-ajan koska ruokaa hamstrataan sillä kiihkeydellä, että sen luulisi sillä sekunnilla loppuvan kaupoista. Kilo kanan siipiä, neljä släbiä ribbsejä, halloumia. Ai niin, olihan siellä muutama grillattu tomaattikin ja kesäkurpitsaa noin niinkuin näön vuoksi. "Syödään nyt kuitenkin nämä lihat kun ne on parhaimmillaan vasta grillattuina..." Kanan siivet ja ribbsit ovat niitä herkkuja, joista kesä on tehty. Tämä kesä ei ole poikkeus mutta porukkaa pitää olla tarpeeksi niitä syömässä. Tämän päätimme jo aloituspalaverissa: Cambridge-painonhallintaohjelmassa oleminen ei vie meiltä mitään pois - paitsi kiloja ja senttejä - annoksia pitää toki reivata.

Kanan grillaaminen on ollut perinteisesti haastavaa ja kukonpoikaa lukuunottamatta - epäkiinnostavaa - kun grillin ritilä notkuu rasvaisempia herkkuja. Seuraava resepti on aivan mielettömän hyvä vaikka itse sanonkin. Marinadissa ei ollenkaan öljyä, paras sitruunainen tulos onnistuu ohuilla broilerin leikkeillä. Äitienpäivänä grillailtiin Viskilän tilan kukonpoikaa tällä samalla reseptillä. Sitruunainen marinadi ei tullut samalla tavalla esiin mutta pojat, olipas kukonpoika aivan mahtavan maukasta!

Kanaa Elizabeth Karmelin tapaan (Chicken paillards)
4 luutonta ja nahatonta broilerin rintafileen puolikasta, ohutta rintaleikettä
oliiviöljyä
2-4 isoa valkosipulin kynttä, silputtuna
2 sitruunaa, kuori raastettuna ja mehu puristettuna
1 tl hienoa merisuolaa (Maldon)
1⁄4 tl vettä
2 tl kuivattua oreganoa
1⁄2 tl jauhettua mustapippuria myllystä

Yhdistä silputtu valkosipuli, kahden sitruunan raastettu kuori, suola ja vesi morttelissa ja hierrä seos tahnamaiseksi, lisää oregano ja mustapippuri ja hierrä seosta uudestaan.

Pyyhi fileet kevyesti öljyllä ja pistele fileet haarukalla. Hiero maustetahna fileiden molemmille puolille tasaisesti. Grillaa suoralla metodilla keskilämmöllä ja käännä fileet grillauksen keskivaiheilla. Grillaa kypsiksi. 

Ota kypsät fileet grillistä lautaselle ja valuta sitruunamehu kuumien fileiden päälle ja anna vetäytyä foliossa n 5 min.


 Kukonpojan tai broilerin kanssa maistuvat mm erilaiset sienet, joita kaupat ovat pullollaan tätä nykyä kuten portobello, osterivinokas, herkkusieni ja siitake. Näitä olemme grillailleet vartaassa kevyellä balsamiviinietikkakastikkeella siveltynä. Toiseksi kestosuosikiksi ovat muodostuneet fenkolit. Tällä kertaa viipaleet kiehautettiin pari minuuttia, jolloin grillausaika oli lyhyempi.

Ruuan ohella ohjelmaan on ujutettu myös pikkuhiljaa jalkojen liikuttamista vuorotellen eli kävelyä ja muuta hyötyliikuntaa. Se lisää mukavasti jaksamista päivään ja oheistuotteena voi ihailla vaikka näinkin komean auringonlaskun:

Epätoivoa ilmassa

“My fault, my failure, is not in the passions I have, but in my lack of control of them.”
― Jack Kerouac


Pääsiäinen toi tervetulleen katkon Cambridge-arkeen. Aamupala oli puhdasta herkkua: ruisleipää, uppomuna, kahvia, vettä ja kevyttä turkkilaista jugurttia! Pääsiäisen jälkeen palasimme suunnitellusti ruotuun ja talvilomakin sujui kiltisti ohjelmaa seuraten. Loman jälkeen oli sovittu kolmas valmennuskerta ja jotenkin oli sellainen olo, että nyt ei ole kaikki kohdallaan.

Loman aikana olemme myös punninneet itsemme päivittäin mutta vaaka on eri kuin kotona ja se käyttäytyy hieman eri tavalla. Kuitenkin oli nähtävissä omalla kohdalla painon nousua ja sen jälkeen jumitusta. Arvasin, että tulos ei ole hyvä mutta toivoin parasta. Toivomallahan asiat eivät etene ja joskus ne eivät vaan etene vaikka omasta mielestään on tehnyt kaiken oikein. Virallisessa punnituksessa selvisi karu tosiasia, että taaksepäin on tultu ja reippaasti. Kokonaispudotus oli muuttunut 10,7 kilosta 9,3 kiloon.

Nanosekunnin verran teki mieli lyödä hanskat tiskiin. Mieleen tulivat ne kaikki tilanteet loman aikana jolloin olin "tehnyt järkeviä valintoja" ja luopunut herkuista. Parasta tässä matkassa on kolme ihmistä, jotka ovat kaikista eniten lähellä: valmentajat ja "rikoskumppani" Mr Spatula. Nämä ihmiset osaavat tukea parhaalla tavalla jaksamaan eteenpäin. Saa välillä vähän purkaa turhautumista mutta sitten taas jatketaan sanoi mummo hangessa. Tämän lisäksi roppakaupalla tukea on tullut vanhemmilta ja työkavereilta. Kaikkien mielestä tämä on hieno juttu! Kyllä itsekin saan tuosta ajatuksesta ihan kohta kiinni.

Pääsiäisen reseptit

Grillatut fenkolit (Steven Raichlen: Barbecue Bible)
(Neljälle)

Tarvikkeet
4 pientä tai  2 suurta fenkolia
1/3 cup oliiviöljyä
1/3 cup balsamiviinietikkaa
2 rkl hunajaa
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 pientä shalottisipulia hienonnettuna
3 rkl tuoretta rakuunaa tai basilikaa pilkottuna
suolaa ja pippuria maun mukaan


1.      Viipaloi fenkolit esim neljään osaan pituussuunnassa.

2.      Yhdistä öljy, balsamiviinietikka, hunaja, valkosipuli, shalotit ja yrtit kulhossa ja sekoita. Lisää fenkolit ja kääntele fenkoleita siten, että kaikki viipaleet saavat osansa marinaadista. Peitä ja anna marinoitua huoneenlämmössä vähintään 2 tuntia.

3.      Kuumenna grilli.

4.      Grillaa fenkolit käännellen niitä ritilällä kunnes ne ovat kypsiä mutta napakoita, fenkoleista riippuen 8-16 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Voit kaataa jäljellä olevan marinaadin kuumien fenkoleiden päälle ennen tarjoilua.


Bulgur-salaatti (Ruokala / Ilta-Sanomat ohjeen pohjalta mukaeltuna)

Ainekset
2 dl bulgur-vehnää
2 dl kasvislientä
2 ½ dl appelsiinimehua
2 paprikaa
1 kesäkurpitsa
suolaa
pippuria
nippu korianteria hienonnettuna
50 g paahdettuja mantelilastuja


Keitä bulgur kasvisliemen ja appelsiinimehun sekoituksessa. Siivilöi ylimääräinen neste pois ja anna jäähtyä.

Grillaa vihannekset ja paloittele. Paprikat kannattaa grillata "mustiksi" ja laittaa n 10 minuutiksi minigrip-pussiin. Tämän jälkeen ne on helppo kuoria.

Yhdistä kaikki salaatin ainekset ja mausta.

Alkuperäisestä ohjeesta olen jättänyt pois turhat hiilihydraatit kuten rusinat ja granaattiomenansiemenet. Ohjeessa vihannekset kuullotettiin öljyssä ja grillatessa se jää luonnollisesti pois. Ohjeeseen kuuluu myös sipuli mutta jätin sen pois.

Maustetut palsternakat ja kvinoa-aprikoosilisäke (4:lle)

800 g palsternakkaa

1 tl merisuolahiutaleita

2–3 rkl oliiviöljyä

1/2 tl kanelia (mielellään aitoa Ceylonin kanelia)

1/2 tl jauhettua kardemummaa

150 g kypsytettyä juustoa (esim. vuohenjuustoa)

Kvinoa-aprikoosilisäke:

3 dl kvinoaa

6 dl vettä

1/2 tl merisuolahiutaleita

1 dl hienoksi silputtuja kuivattuja (luomu)aprikooseja

1 dl rouhittuja (paahdettuja) hasselpähkinöitä

3/4 dl silputtua lehtipersiljaa

 Kuori ja lohko palsternakat. Siirrä palsternakat leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Lisää suola, öljy ja mausteet ja pyörittele, jotta ainekset leviävät tasaisesti palsternakoille.

 Paahda palsternakat kauniin värisiksi ja kypsiksi 200-asteisen uunin ylätasolla, noin 25–30 minuuttia.

 Valmista kvinoalisäke palsternakkojen kypsyessä. Huuhtele kvinoa runsaalla kylmällä vedellä, tiheässä siivilässä. Kvinoan pinnalla on saponiini-karvasainetta, joka lähtee huuhtelemalla. Keitä kvinoa kypsäksi vedessä keskilämmöllä ja kannen alla, noin 10–15 minuuttia.

 Lisää suola vasta kypsään kvinoaan. Viimeistele aprikooseilla, hasselpähkinöillä ja lehtipersiljalla.

 Tarjoa kvinoalisäke paahdettujen palsternakkojen kanssa. Viimeistele annokset juustolastuilla, esimerkiksi kypsytetyllä vuohenjuustolla.

Alkuperäisestä ohjeesta olen jättänyt juuston pois.

Pääsiäinen

Pääsiäisenä oli ensimmäinen suunniteltu "loma" Cambridge-ohjelmasta. Valmentajien kanssa sovimme, että pidämme kaksi päivää herkuttelua mutta kuitenkin niin, että teemme järkeviä tai ainakin kohtuullisia valintoja. Ei siis vedetä aivan överiksi, jolloin kiinniotettavaa tulisi taas lisää.

Herkkujen suunnittelun "backbone" olivat kaksi karitsan viulua, jotka olivat odotelleet pakastimessa pääsiäistä. Cambridge-ohjelman suuri haaste meille on se, miten pystymme hanskaamaan kesänajan mökillä ja erityisesti grillaamisen. Nyt sitä voi samalla opetella. Grillaamisessa haaste tulee mm öljyn käytöstä ja mitä grillataan. Yleensä grilliin löytävät ne kaikista rasvaisimmat ruhon osat oli sitten kyseessä nauta, possu, siipikarja tai karitsa. Vihannekset todella "soittavat toista viulua" ja pääpaino on lihan syömisellä.  Meidän kohdallamme kaksi henkilöä on syönyt 6-8 hengen grilliruuat. Tähän ajatteluun pitää nyt jollakin tavalla löytää uutta kulmaa.

Annoskokoihin oli helppo ratkaisu: molempiin illallisiin kutsuimme vieraita. Öljyn karttaminen olikin sitten jo vaikeampaa mutta aika hyvään lopputulokseen siinäkin päästiin.


Sunnuntai 20.4. Ensimmäinen pääsiäispäivä

 Karitsan viulun marinadista löytyy punaviinia, valkosipulia, cipollinisipuleita (korvasin banaanishalottisipuleilla) ja yrttejä.

Alkuun tarjoiltiin vihreää ja valkoista parsaa, kylmäsavulohta ja uppomunia.

Marinadissa olleet banaanishalottisipulit grillattiin karitsan kanssa kokonaisina.

Muita lisukkeita: munakoisoja Provencen yrtit -seoksella, fenkoleita, kokonaisia valkosipuleja. Lisukkeena oli myös maa-artisokka-palsternakkapyrettä mutta se hieman epäonnistui ja jäi kokkareiseksi. Maa-artisokkia olisi pitänyt keittää varmasti pidempään.

Maanantai 21.4. Toinen pääsiäispäivä

Toisen pääsiäispäivän tarjoilujen punainen lanka kulki itämailla. Karitsa marinoitiin "mitä-kaapista-löytyy" -periaatteella: kuumalla pannulla paahdettuja kuminan ja fenkolin siemeniä, kokonaisia tellicherry mustapippurin siemeniä, kuivattua valkosipulia, sitten tilkka öljyä ja reilusti sitruunamehua. Morttelissa seoksen rakenne rikki ja tahna hierottiin karitsan pintaan.

Palsternakkaa kuorittuna ja viipaloituna. Mausteseoksessa kanelia ja kaardemummaa.

Bulgur-salaatti saa lisukkeeksi kokonaisena grillattuja paprikoita, jotka sitten kuoritaan ja palastellaan, sekä kesäkurpitsaa.

Kvinoa-aprikoosilisuke ja maustetut palsternakat sekä paahdettua hasselpähkinää

 Bulgur-salaatti ja paahdettuja mantelilastuja.

Bataatteja "ras el hanout" -mausteseoksella sekä lammaskepakoita  itämaiseen tapaan.

Pääsiäisen jälkeen koittaa arki ja se alkaa campaten: puuroa, kahvia ja vettä.