“My fault, my failure, is not in the passions I have, but in my lack of control of them.”
― Jack Kerouac
Pääsiäinen toi tervetulleen katkon Cambridge-arkeen. Aamupala oli puhdasta herkkua: ruisleipää, uppomuna, kahvia, vettä ja kevyttä turkkilaista jugurttia! Pääsiäisen jälkeen palasimme suunnitellusti ruotuun ja talvilomakin sujui kiltisti ohjelmaa seuraten. Loman jälkeen oli sovittu kolmas valmennuskerta ja jotenkin oli sellainen olo, että nyt ei ole kaikki kohdallaan.
Loman aikana olemme myös punninneet itsemme päivittäin mutta vaaka on eri kuin kotona ja se käyttäytyy hieman eri tavalla. Kuitenkin oli nähtävissä omalla kohdalla painon nousua ja sen jälkeen jumitusta. Arvasin, että tulos ei ole hyvä mutta toivoin parasta. Toivomallahan asiat eivät etene ja joskus ne eivät vaan etene vaikka omasta mielestään on tehnyt kaiken oikein. Virallisessa punnituksessa selvisi karu tosiasia, että taaksepäin on tultu ja reippaasti. Kokonaispudotus oli muuttunut 10,7 kilosta 9,3 kiloon.
Nanosekunnin verran teki mieli lyödä hanskat tiskiin. Mieleen tulivat ne kaikki tilanteet loman aikana jolloin olin "tehnyt järkeviä valintoja" ja luopunut herkuista. Parasta tässä matkassa on kolme ihmistä, jotka ovat kaikista eniten lähellä: valmentajat ja "rikoskumppani" Mr Spatula. Nämä ihmiset osaavat tukea parhaalla tavalla jaksamaan eteenpäin. Saa välillä vähän purkaa turhautumista mutta sitten taas jatketaan sanoi mummo hangessa. Tämän lisäksi roppakaupalla tukea on tullut vanhemmilta ja työkavereilta. Kaikkien mielestä tämä on hieno juttu! Kyllä itsekin saan tuosta ajatuksesta ihan kohta kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti